Juha-Pekka Skyttä

Olen 43-vuotias perheenisä Tampereen Hyhkyn kylästä. Perheeseeni kuuluvat vaimo, 16-vuotias poika ja 3-vuotias villakoira.  

Vaimoni on töissä naapuriseurakunnassa, ja poikamme aloitti juuri opiskelut lukiossa. Töissä olen Tampereen Kotilinnasäätiössä erikoisammattimiehenä. Koulutukseltani olen sähköasentaja. 

Työni Kotilinnasäätiössä on herättänyt näkemään ikäihmisten elämän kokemusmaailmaa ja arkea.

Harjun seurakunta on ollut kotiseurakuntani valtaosan elämästäni.

Nuorisotyö tempaisi nuorena mukaan toimintaan

Rippileiri ja rippikoulun jälkeinen isostoiminta sai jäämään mukaan seurakunnan toimintaan. Oma isonen kutsui lähtemään mukaan toimintaan ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Nuoruusvuosina kerkesin toimia monet kerrat ensin isosena, sitten apuopettajana, leirimuusikkona ja lopulta rippikoulun ohjaajanakin. Nuoren seurakunnan rippikoululaulut ja gospel-musiikki jäivät sieluuni elämään. Olen ollut myös mukana erityisnuorisotyön ja nuorten aikuisten toiminnassa vastuunkantajana. 

Monessa menossa mukana

Maanantai-iltaisin vedän nuorten kitara- ja ukulelekoulua Pispalan kirkolla. 

Välillä toimin myös mukana äänentoistohommissa nuorten aikuisten Uuden Verson Varikko-messuissa. Olen myös mukana Lietsugospel-työryhmässä, joka suunnittelee ja toteuttaa Lielahden kirkossa noin kerran kuukaudessa järjestettäviä gospel-konsertteja.

Kokemusta luottamustehtävissä

Luottamustehtävistä on kertynyt aikaisemmin kokemusta sekä seurakuntaneuvostosta, että yhteisestä kirkkovaltuustosta, yhteensä noin kolmen vaalikauden ajalta. Työyhteisössä toimin työsuojeluvaltuutettuna. 

 Merkityksellinen kirkko

Kirkon tulee tietoisesti toimia kohti jäsenilleen merkityksellistä kirkkoa. Kirkosta eroaminen saadaan laskuun vain yhteisöjä rakentamalla. Toiminnan täytyy vastata myös ihmisen sosiaalisen ja yhteisöllisen kohtaamisen tarpeisiin.

Seurakuntaan halutaan sitoutua jos se koetaan henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Seurakuntalainen on kirkon omistajajäsen. Jäsenlähtöinen seurakunta voi hyvin.

Sydäntä lähellä nuoret ja vanhukset

Tampereella on vahvat perinteet osaavasta ja ammattitaitoisesta lapsi- ja nuorisotyöstä, silti nuorisotyössä syntynyt yhteys ei usein kanna läpi ruuhkavuosien. Siltaa nuorisotyöstä nuorten aikuisten toimintaan pitää vahvistaa.

Kohtaan työssäni paljon yksin asuvia vanhuksia. Tarve lähimmäiselle on edelleen olemassa. Seurakunnalla olisi nykyistäkin enemmän sijaa myös ikääntyneiden seurakuntalaistensa elämässä.

Päätöksenteossa haluan kuunnella erilaisia näkökulmia kuitenkin tinkimättä omista arvoistani.

Koen velvollisuudekseni olla mahdollistamassa kokemani hyvän välittämisen myös tuleville polville.