Tiina Eskelinen

Jäsen Yhteisessä kirkkovaltuustossa

Jäsen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostossa

Jäsen Yhteisessä kirkkoneuvostossa

Arvo/ammatti: Teologian maisteri, lehtori, eläk.

Olen eläkkeellä oleva uskonnon, elämänkatsomustiedon ja ranskan opettaja. Työhistoriaani kuuluu myös kolmen vuoden kausi Suomen lähetysseuran työntekijänä Ranskan Marseillessa sikäläisten lähinnä pohjoisafrikkalaisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunnan luottamushenkilönä olen toiminut jo pitkään, nyt päättyvällä kaudella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston, Yhteisen kirkkovaltuuston ja Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä. Lisäksi olen Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen sekä tuomiokapitulin maallikkojäsen. 

Sunnuntaisen Aleksanterin kirkon aamumessun lisäksi osallistun Tampereen tuomasyhteisön toimintaan monin tavoin. Milloin kolehdinkerääjänä tuomasmessussa  tai ohjelmallisten tuomasiltojen tai retkien järjestäjänä. Aleksanterin kirkko on, tuomasyhteisön aloitteesta, ollut jo yli kymmenen vuotta ns. Avoin kirkko, mikä tarkoittaa sitä, että kirkon ovet ovat auki vapaaehtoisten päivystäjien voimin joka arkipäivä klo 12-18.  Olen ollut päivystystehtävissä  Avoin kirkko –toiminnan alusta alkaen. Tällaiselle ruohonjuuritason aloitteellisuudelle ja  toiminnalle on seurakunnissa yhä enemmän tarvetta niukkenevan talouden aikana. Luottamushenkilönä haluan päätöksenteossa tuoda kuuluviin seurakuntalaisten ääntä ja odotuksia. Seurakuntalaisten osaamiselle ja lahjoille työntekijöiden rinnalla on raivattava enemmän tilaa. Osallisuus seurakunnassa mahdollistaa yhteisöllisyyden toteutumista, mikä on hyvää lääkettä aikamme pirstoutumisesta ja individualismista seurannutta yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan.

Evankeliumi rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta on koko seurakuntaelämän perusta. Kirkosta vieraantuneiden kohtaaminen on kasvava haaste. Kirkon ytimessä on myös lähimmäisen rakastamisen velvoite. Diakoniatyö ansaitsee sille kuuluvan erityisaseman, jotta tamperelainen avuntarvitsija löytää tilanteeseensa tukea ja apua. Tässä yhteistyö kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa on paikallaan.

Päätöksenteossa on huomioitava lapset, jotta polku kasteesta lapsi- ja nuorisotyön kautta täysivaltaiseen seurakunnan jäsenyyteen olisi avoin.

Päätöksenteossa tarvitaan läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta ja myös rohkeutta. Myös itsearviointi on tärkeää – tarpeen mukaan on osattava tehdä korjausliikkeitä.