Anneli Hukari

Olen 71-vuotias lähetystyöntekijä. Asun Kalkussa.

Olin työssä Suomen Lähetysseurassa Lähi-idässä ja kotimaassa. Tein myös monikulttuurista työtä Tampereen seurakuntayhtymässä, siinä keskityin muslimien kohtaamiseen. Järjestin mm. tapaamisia kristittyjen ja muslimien kesken. Työsuhde on loppunut, mutta tehtävä ei. Jatkan vapaaehtoisena, johdan Uuden Verson arabian kielistä pienyhteisöä. Toimin myös Harjun seurakunnassa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmässä.

Vastuunkantajana

Olen ollut kaksi kautta Harjun Seurakuntaneuvostossa ja Yhteisessä Kirkkovaltuustossa sekä yhden kauden Yhteisessä Kirkkoneuvostossa. Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmässä olen toiminut lähes 30 vuotta. Neuvostoissa ja valtuustossa vastaan on tullut asioita, jotka vaativat paljon perehtymistä. Onneksi kaikkien ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mukana on hyviä asiantuntijoita, joita kuunnellen voi muodostaa oman mielipiteensä.

Minulle tärkeää

Messu on minulle tärkeä, varsinkin ehtoollinen. Ehtoollisella kuulen Jeesuksen kutsun: ”Seuraa minua”.  Osallistuessani siihen vastaan: ”Kyllä”. Messu ja ehtoollinen vahvistavat suhdettani Jeesukseen. Haluan olla aktiivinen omassa messuyhteisössäni.

Minulle on tärkeää toimia myös hiljaisuuden liikkeessä. Sen takia olen ohjaajana hiljaisuuden retriiteissä ja henkilökohtaisesti ohjatuissa retriiteissä. Hiljaisuus ei ole päämäärä, se on väline. Kun pysähdymme kuuntelemaan Jumalaa, voimme kuulla. Retriitit ovat olleet minulle paikkoja, jossa olen oppinut tuntemaan Vapahtajaa enemmän. Siksi myös niiden ohjaaminen on mielekästä. Voin antaa saman mahdollisuuden toisille.

Olin aikaisemmin lapsityössä. toimin lastenohjaajana, iltapäiväkodin ohjaajana, toiminnanohjaajana sekä pyhäkoulusihteerinä. Lapsityössä on tapahtunut suuri murros, yhä useammat lapset ovat päiväkodeissa, ei enää niin runsain määrin päiväkerhoissa kuin ennen. 

Seurakunnan työmuodoista myös nuorisotyö on lähellä sydäntäni, olihan ensimmäinen ammattini nuorisonohjaajan ammatti. Ja tietenkin diakoniatyö on tärkeää.

Raamattu, rukous, ehtoollinen, messu – tässä on tukijalat, jotka auttavat hengellisen elämän hoitamisessa. Kun on itse tullut hoidetuksi, silloin voi olla mukana hoitamassa toisia. Silloin voi palvella.  

Unelmani seurakunta

Unelmoin seurakunnasta, jossa olisi tilaa kaikille, yhteisöstä, jossa jokainen voisi ilmaista mielipiteensä ja jossa sitä kuunneltaisiin arvostavasti, vaikka kuulija olisi eri mieltä. Yritän itse kuunnella eri tavalla ajattelevia, siihen toimiminen lähetystyöntekijänä antoi hyvän koulutuksen. Oppiminen on kuitenkin jatkuvaa.  Unelmieni seurakunnassa seurakuntalaiset vastaisivat oikeista tehtävistä. Olisi hienoa, jos me kaikki tuntisimme itsemme tarpeellisiksi. Tai jos joku haluaa olla vähemmän aktiivinen, sekin olisi arvostettua. Kannattaa unelmoida!

Aarre

Meillä on seurakunnassa suuri aarre, meillä on yhteys kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Hän antaa meille tarkoituksen ja päämäärän elämään. Tukea, rauhaa, iloa arkeemme. Haluan kutsua toisiakin yhteyteen Jeesuksen kanssa.