Mikko Korpela
Seurakunta: Eteläinen seurakunta
Asuinpaikka: Härmälä
Arvo/ammatti: Sairaanhoitaja (AMK), FM
Ehdokasnumero yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa:
Ehdokasnumero seurakuntaneuvoston vaalissa:
Juokseva sairaanhoitaja ja menneitä muisteleva maisteri
Olen 47-vuotias sairaanhoitaja (AMK) ja filosofian maisteri Härmälästä. Tällä hetkellä työskentelen Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluksessa Nokian sosiaali- ja terveysasemalla. Maisteriksi olen valmistunut Tampereen yliopiston historian koulutusohjelmasta. Vapaa-aikanani olen aktiivinen kuntoliikkuja ja erityisesti juokseminen on suuri intohimoni. Olen myös syntyperäinen tamperelainen, jonka tie on kulkenut Iidesrannasta Ylöjärvellä vietettyjen vuosien jälkeen Härmälään.
Omassa uskonyhteydessäni lähes naapurissa sijaitsevalla Härmälän kirkolla on merkittävä rooli. Osallistun aktiivisesti sunnuntaimessuihin ja kotikirkon tärkeys näyttäytyy myös sukuhistoriassani: siellä on juhlittu häitä ja muisteltu edesmenneitä. Olen mukana seurakuntavaaleissa nyt ensimmäistä kertaa. Olen ehdolla sekä Tampereen Eteläisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Kirkko kylien keskellä – niin hengessä kuin käytännössä
Vaaliteemanani on lähikirkkojen merkityksen korostaminen paikallisyhteisöjen seurakuntayhteyden ylläpitäjinä sekä vahvistajina. Seurakuntien elinvoima lähtee ruohonjuuritason toiminnasta, lähikirkkojen harjoittamasta monipuolisesta hengellisestä ja sosiaalisesta työstä. Tämä työ vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä. Lähikirkot ovat toimitiloineen myös fyysisesti keskellä omaa yhteisöään, ollen osa ihmisten jokapäiväistä kokemusympäristöä.
Evankelis-luterilaisen kirkon Ovet auki -strategia korostaa kirkon lähtemistä ihmisten keskuuteen. Lähikirkkojen vahvuus nyt ja tulevaisuudessa on nimenomaan siinä, että ne ovat jo valmiiksi ihmisten keskellä – niin henkisesti kuin konkreettisesti. Monien mahdollisuuksien rakenteet ovat jo olemassa. Siksi esimerkiksi toimitiloista luopumista tai karsimista pitäisi arvioida riittävällä kriittisyydellä. Inhimillisillä käytännön kohtaamisilla on kuitenkin edelleen merkitystä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, vaikka elämmekin digitaalisessa maailmassa. Näiden kohtaamisten paikkoina lähikirkot ovat tulevaisuudessakin tärkeitä.