Sirkka Simonen
Seurakunta: Tuomiokirkkoseurakunta
Asuinpaikka: Kaakinmaa
Arvo/ammatti: lastenlääkäri ja pappi, eläkkeellä
Vaalikaudella 2023-2026 jäsenenä Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostossa
Ehdokasnumero seurakuntaneuvoston vaalissa:
Olen 65-vuotias jokin aika sitten eläköitynyt lastenlääkäri ja pappi Kaakinmaalta. Olen valmistunut lastenlääkäriksi vuonna 1996 ja sen jälkeen työskentelin yksityislääkärinä aina eläkkeelle siirtymiseeni vuoteen 2025 saakka. Teologian maisteriksi valmistuin vuonna 2003 ja papiksi minut vihittiin tammikuussa 2004. Sen jälkeen olin vajaa kolme vuotta osa-aikaisena seurakuntapastorina Harjun seurakunnassa. Nykyään teen papin töitä harvakseltaan, lähinnä kirkollisia toimituksia perhepiirissä.
Aiemmin olen ollut kahdesti silloisen Pyynikin srk:n seurakuntaneuvostossa. Tällä hetkellä olen seurakuntaneuvoston jäsen ja lisäksi kuulun Aleksanterin kirkon aluefoorumiin, joka koostuu seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Sen tehtävä on suunnitella ja myös toteuttaa Aleksanterin kirkossa tapahtuvaa toimintaa. Se on myös linkki alueen seurakuntalaisten ja työntekijöiden välillä. Seurakuntaneuvoston lisäksi näen myös aluefoorumin työskentelyn tärkeäksi ja yhteisöllisyyttä lisääväksi asiaksi.
Itselleni sunnuntain perinteinen aamumessu on tärkein seurakunnan tapahtuma – rikas liturgia, kaunis musiikki, yhteinen virren veisuu, Raamatun sana sekä etenkin ehtoollinen on hengellisen elämäni perusta. Koen merkitykselliseksi messun jälkeisen kirkkokahvittelun, joka lisää yhteisöllisyyttä. Käyn säännöllisesti myös torstaisin Aleksanterin kirkon viikkomessussa. Mielestäni Tampereen kokoisessa kaupungissa ehtoollisella käynti pitäisi olla mahdollista päivittäin.
Olen huolissani kristillisen kasvatuksen ja tapojen ohenemisesta sekä kirkosta eroamisista. Nyt asetun uudelleen ehdolle seurakuntaneuvostoon, koska haluan olla mukana vaikuttamassa kotiseurakuntani toimintaan ja päätöksentekoon. Toivon, että seurakunta olisi paikka, jossa jokainen kokisi olevansa arvokas ja hyväksytty, vaikka ajattelisimme asioista toisistamme poikkeavilla tavoilla. Mielestäni meidän tulisi enemmän keskittyä siihen, mikä meitä yhdistää eli Kristuksen sovitustyöhön kuin siihen, mistä olemme eri mieltä. Seurakunnan tulisi olla sellainen turvallinen paikka, jossa jokainen voisi olla reilusti kristitty.